Rovaniemen hovioikeus on arvioinut täysistuntoratkaisussaan RHO 2010:1 kaksoisrangaistavuuden ongelmaa.

Hovioikeuden tuomion mukaan veropetossyytettä ei saa tutkia, jos samasta asiasta on aikaisemmin määrätty veronkorotus.

Veronkorotusta pidetään Euroopan ihmisoikeustuomiosituimen tulkintakäytännön mukaan rangaistuksenluonteisena. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukaan samasta asiasta ei saa rangaista kuin kerran. Tätä kutsutaan "Ne bis in idem" säännöksi (ei kahdesti samassa asiassa). Aiemmin Suomessa asiaa on tulkittu niin, että hallinnollisessa menettelyssä määrätyt veronkorotukset eivät ole rikosoikeudellisia seuraamuksia. Hovioikeuden täysistunto linjasi, että syytettyä ei voi tuomita veropetoksesta, mikäli verottaja on jo määrännyt hänelle rangaistusmaksuja samasta menettelystä.

Verotusmenettelyä on Suomessa vakiintuneesti pidetty hallinnollisena menettelynä, joka ei ole rikosprosessi.

Rovaniemen tapauksessa suomalainen yrittäjä oli merkinnyt kirjanpitoonsa vääriä tietoja vuosina 1995–1998. Eri oikeusasteiden ja verottajan mukaan hän vältti veroja vajaan 300.000 euron edestä. Viimeinen, 100.000 euron välttämisyritys jäi yritykseksi.

Jäätyään kiinni tekijä sai verottajalta noin 300.000 euron jälkiverot veronkorotuksieneen. Käräjäoikeuden mielestä nämä lisäseuraamukset eivät estäneet tuomitsemasta syytettyä myös törkeästä veropetoksesta. Hän sai reilun vuoden ehdollisen vankeustuomion ja lisäksi hänet määrättiin liiketoimintakieltoon.

Tuomittu valitti jutusta hovioikeuteen ja vetosi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Sen lisäpöytäkirjoista löytyy 7. artikla, jonka mukaan ketään ei voi tuomita rikoksesta, jos samasta teosta on jo määrätty rangaistus aiemmin (Ne bis in idem sääntö).

Verottaja olikin määrännyt epäillylle muun muassa reilun 100 000 euron veronkorotuksen. Rovaniemen hovioikeus piti veronkorotusta rangaistuksen luonteisena. Tämän vuoksi syyte samasta asiasta oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Hovioikeuden mukaan syyte törkeästä veropetoksesta piti jättää tutkimatta.

Ratkaisulla on ennakoitu olevan hyvin suuria vaikutuksia vastaaviin talousrikosasioihin. Rovaniemen hovioikeuden mukaan veropetosasiaa ei enää voi vastaavissa tapauksissa edes käsitellä.

Suomessa on hyvin suuri joukko ihmisiä, jotka on tuomittu tuomion mainitsemalla tavalla kahdesti veropetosasiassa. Ratkaisu avaa mahdollisuuden harkita näiden tuomioiden purkua. Lue koko ratkaisu oikeusministeriön sivuilta tästä linkistä: Rovaniemen hovioikeuden uusi linjaus.

Turun hovioikeus on tehnyt nyttemmin vastaavan ratkaisun: THO 2010:2.

Korkein oikeus ratkaisi 29.6.2010 edellä mainitut tapaukset ennakkopäätöksillä KKO 2010:45 (Rovaniemen hovioikeuden tapaus) ja KKO 2010:46. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan veroviranomaisen määräämän veronkorotuksen tulee olla lopullinen syytteen vireille tullessa, jotta mahdollisuus käsitellä samaa asiaa koskeva syyte estyisi.