Korkein oikeus antoi toukokuussa 2006 mielenkiintoisen ennakkopäätöksen liittyen työsuhdeoptioista saadun tulon huomioonottamisesta määrättäessä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (KKO 2006:42). Työsuhdeoptioista saatu tulo otettiin Korkeimman oikeuden tuomion linjauksen mukaan huomioon palkkana määrättäessä korvausta työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Jos työnantaja päättää työsopimuksen ilman laissa määrättyjä perusteita, on työntekijällä oikeus saada työnantajalta vahingonkorvausta työsuhteen päättymisestä. Työsopimuslain mukaan perusteettomasta työsuhteen päättämisestä määrättävä korvaus on määritelty asteikkokorvaukseksi siten, että työnantajan on maksettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä työntekijälle. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä palkalla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Tapauksessa, jonka Korkein Oikeus ratkaisi, kansainvälisesti toimivan suuryrityksen työntekijän työsuhde oli päätetty vastoin työsopimuslaissa määrättyjä perusteita jonka mukaisesti kaikki oikeusasteet katsoivat irtisanomisen sinänsä laittomaksi ja määräsivät korvauksia. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että työsuhdeoptioiden perusteella saatu tulo ei ollut sellaista palkkaa, joka tulisi ottaa huomioon kuukausipalkkaan perustuvaa korvausta määrättäessä. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat korvausta määrittäessään irtisanotun työntekijän kuukausipalkaksi tämän kuukausittaisen peruspalkan luontoisetuineen.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi toisin kuin alemmat oikeusasteet toukokuussa 2006 antamassaan ennakkoratkaisussa. Sen mukaan optiot ovat palkkatuloa. Ne tulee tietyin edellytyksin laskea perusteettomasti irtisanotun työntekijän kuukausipalkan korotukseksi silloin, kun hänelle maksettavan irtisanomiskorvauksen määrää määritetään.

Korkein oikeus katsoi olevan perusteltua pyrkiä kuukausipalkan arvioinnissa määrittämään sellainen palkka, jota työntekijä olisi todennäköisesti ansainnut, jos hänen työsuhteensa olisi jatkunut. Palkan

määrään satunnaisesti tai poikkeuksellisesti vaikuttaviaalentavia tai korottavia tekijöitä ei korkeimman oikeuden mukaan ole syytä ottaa huomioon.

Tässä tapauksessa työnantajan palkitsemis- ja kannustamisjärjestelmistä sekä työntekijän työtehtävistä ja asemasta esitetyn selvityksen valossa korkein oikeus katsoi, ettei kysymyksessä oleva optioetu osana työntekijän palkkausta ollut poikkeuksellinen tai satunnainen. Ratkaisun perusteella on siten pääteltävissä, että optioedut ja muidenkin kannustinjärjestelmien mukaiset etuisuudet tulee laskea työntekijän kuukausipalkkaan tälle määrättävää irtisanomiskorvausta laskettaessa. Edellytyksenä on lisäksi, että työnantajayhtiön palkitsemisjärjestelmä ei perustu satunnaisuuteen tai ole muuten poikkeuksellinen.

Tapauksessa Korkein Oikeus laski optioiden tuoman lisän työntekijän palkkaan usealta vuodelta. Tämä johtui siitä, että optiotulojen määrässä voi olla suuria vaihteluita vuosittain. Näin ollen Korkeimman Oikeuden kannan mukaan on perusteltua arvioida sanottuja tuloja pitemmän ajan keskimääräisen kertymän perusteella.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös voi muuttaa merkittävästi korvauksia joita työsopimuslain perusteiden vastaisesti irtisanotuille johtajille ja yritysten avainhenkilöille joudutaan maksamaan. Toimitusjohtajan asemaan ratkaisulla ei kuitenkaan ole vaikutusta. Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei nimittäin ole työsuhteessa yhtiöön, joten hän ei ylipäätään nauti irtisanomissuojasta.

Jyrki Kuusivaara, asianajaja

info@kuusivaara.com

Kirjoittaja on työoikeuteen perehtynyt asianajaja

_______________________________________

Lisätietoja annamme mielellämme, mutta emme

vastaa artikkelin tietojen soveltuvuudesta kaikkiin

käytännössä ilmeneviin tapauksiin.

_______________________________________