Jos joudut rikoksen uhriksi, toimi seuraavasti:

• Hakeudu hoitoon, jos olet välittömän hoidon tarpeessa.
• Tee ilmoitus rikoksesta poliisille joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Jos et itse pysty tekemään ilmoitusta, pyydä jotain toista henkilöä ottamaan yhteyttä poliisiin puolestasi.
• Turvaa todisteiden säilyminen siten, että tapahtumapaikka ja siellä mahdollisesti olevat jäljet pysyvät koskemattomina. Tarkista, onko tapauksella silminnäkijää tai muuta todistajaa. Jos on, ota yhteystiedot talteen tai pyydä heitä ilmoittautumaan poliisille.
• Myös rikoksen aiheuttamat vahingot on syytä varmentaa: pyydä todistajaa katsomaan ja painamaan mieleensä, mitä vahinkoja on syntynyt. Ota tarvittaessa valokuvia.
• Jos tekijä on tuntematon, paina muistiin tai kirjaa tuntomerkit, kulkuväline ja kaikki muut seikat, joista pahoinpitelijä voidaan myöhemmin tunnistaa.
• Jos olet käynyt lääkärissä vammojesi vuoksi, pyydä lääkäriltä todistus vammojesi laadusta.

Poliisitutkinta

Kun rikos on tullut poliisin tietoon, sitä ryhdytään tutkimaan. Rikoksesta epäiltyä ja rikoksen uhria kuulustellaan. Rikoksen selvittämiseksi kuullaan muitakin, jotka voivat tietää asiasta jotakin. Valmistaudu huolellisesti poliisikuulusteluun.

Poliisin suorittamassa esitutkinnassa selvitetään myös rikoksen uhrin korvausvaatimukset.

Poliisi kirjoittaa esitutkinnasta pöytäkirjan, jonka se lähettää syyttäjälle. Sinulla on oikeus saada maksuton kopio tästä pöytäkirjasta. Samoin rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan kopioon. Pyydä itsellesi pöytäkirja. Tarvitset sitä mm. valmistautuessasi oikeudenkäyntiin.

Pöytäkirjaan merkitään myös asianosaisten yhteystiedot. Jos et halua, että rikoksesta epäilty saa tietää yhteystietosi, voit kieltää niiden merkitsemisen pöytäkirjaan.

Rikoksen tekijällä on velvollisuus korvata vahingot, jotka hän on aiheuttanut. Ilmoita poliisille, jos rikoksesta on aiheutunut vahinkoja ja jos vaadit niistä korvausta. Korvausta voi vaatia esimerkiksi silloin, jos omaisuutta on mennyt rikki tai kadonnut. Säästä kuitit niistä menoista, joita rikoksen vuoksi olet joutunut maksamaan.

Syyttäjä päättää syytteen nostamisesta

Poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaa varten. Jos syyttäjä katsoo, että rikoksesta epäiltyä on aihetta syyttää, hän toimittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen ja muun siihen liittyvän selvityksen. Haastehakemukseen sisältyy syyte.

Jos rikos on vähäinen, syyttäjä voi laissa säädetyillä perusteilla jättää syytteen nostamatta. Jos rikoksen uhri pitää syyttäjän ratkaisua vääränä, hän voi itse nostaa syytteen.

Jos syyte nostetaan, asia tulee syyttäjän aloitteesta vireille tapahtumapaikan käräjäoikeudessa. Sinut kutsutaan asian pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti jos sinua tarvitaan todistelutarkoituksessa.

Oikeudenkäynti ja tuomio

Käräjäoikeus kutsuu oikeudenkäyntiin yleensä kaikki rikosasian osapuolet sekä todistajat. Kutsussa sanotaan, pitääkö oikeudenkäynnissä olla henkilökohtaisesti paikalla. Jos joku kutsutuista ei tule paikalle, oikeudenkäynti voi siirtyä.

Käräjäoikeus voi julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se voi ilmoittaa, milloin tuomio annetaan kansliassa myöhemmin.

Oikeudellinen apu

Sinulla on oikeus käyttää oikeudellista apua, kun teet rikosilmoituksen poliisille. Myös poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä voit käyttää oikeudellista apua.

Pieni- ja keskituloiset voivat saada valtion oikeusapua. Tällöin valtio maksaa oikeudellisen avustajan palkkion joko kokonaan tai osittain. Oikeusapua voit hakea asianajajalta tai valtion oikeusaputoimistosta. Asianajaja selvittää taloudellisen tilanteesi eli sen, onko sinulla oikeus valtion oikeusapuun.

Valtion oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä. Avustajaksi voit valita oikeusaputoimiston julkisen oikeusavustajan, yksityisen asianajajan tai muun lakimiehen. Oikeusapua voit saada kaikissa vaiheissa rikosasian käsittelyä.

Tuomioistuin voi myöntää rikoksen uhrille oikeusavustajan myös uhrin tuloista riippumatta. Näin tapahtuu silloin, kun kyse on seksuaalirikoksesta tai läheisen ihmisen tekemästä väkivallasta. Avustajan palkkion maksaa silloin valtio.

Valtion maksamat korvaukset

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus saada valtiolta korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Valtion korvaus on kuitenkin toissijaista. Jos tuomittu ei kykene maksamaan korvauksia, korvaa Valtiokonttori tietyt rikosvahingot (lähinnä henkilövahingot, esim. kipu ja särky, henkinen kärsimys, lääkäri- ja sairaalakulut) ainakin osittain. Valtion maksamasta korvauksesta vähennetään kaikki muut korvaukset, joita olet saanut.

Muutoksenhaku

Sekä rikoksen uhri (=asianomistaja), syyttäjä että syytetty voivat valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Valitusta ennen tulee viikon sisällä tuomion jälkeen ilmoittaa kirjallisesti tyytymättömyys käräjäoikeuden tuomioon.

Valituksen sisällöstä riippuen, asia ratkaistaan hovioikeudessa joko pelkän kirjallisen aineiston perusteella, tai jos kyse on näytön arvioinnista, sielläkin järjestetään pääkäsittely. Tällöin ne henkilöt, joita kuultiin alioikeudessa kuullaan yleensä uudelleen myös hovioikeudessa.

Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.

Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.