Työsopimus
Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista, vakituista (työsopimus on tällöin toistaiseksi voimassa oleva) tai määräaikaista tai vuokratyötä.
Työsopimus voidaan lain mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on määräajassa työsuhteen alkamisesta annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Selvityksestä on ilmettävä ainakin tietyt, laissa määrätyt asiat. Kirjallinen selvitys on annettava, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti.
Edellä mainittuihin kirjallisesti ilmoitettaviin asioihin kuuluu mm. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta (TES). Työsopimuksessa on viitattava sovellettavaan työehtosopimukseen. Työehtosopimus määräytyy yleensä alakohtaisesti.
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä määräaikaiseksi tehty työsopimus samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina.
Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta, jonka pituus on pääsääntöisesti enintään neljä kuukautta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Koeaikaa voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevissa että määräaikaisissa työsopimuksissa. Koeaika voi olla korkeintaan neljä kuukautta työsuhteen alusta lukien. Jos määräaikainen työsuhde kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työnantaja järjestää työsuhteen alussa erityisen työhön liittyvän koulutuksen, koeaika voi olla korkeintaan kuusi kuukautta.
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.