Pesänselvitys
Pesänselvityksen tarkoitus on pesän saattaminen jakokuntoon, pesän laajuuden selvittäminen, vainajan ja pesän velkojen maksaminen sekä erityisjälkisäädösten täyttäminen. Pesänselvityksessä selvitetään vainajan ja pesän varat sekä velat.
Perittävän omaisuuden hoitaminen perittävän kuoleman jälkeen kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille yhdessä. Pesän osakkaiden yhteishallinnossa tapahtuvaa selvittelyä kutsutaan yksityiseksi pesänselvitykseksi. Pesän osakkaat voivat tehdä yhteishallinnostaan myös erillisen yhteishallintosopimuksen. Pesä voidaan jättää jakamattomana myös lesken hallintaan. Myös testamentin toimeenpanijan hallinnassa tapahtuva pesänselvitys on yksityistä pesänselvittämistä.
Ensi vaiheessa velvollisuus perittävän omaisuudesta huolehtimiseen on osakkaalla, joka asui perittävän kanssa tämän kuollessa. Lähimmän osakkaan tulee antaa kuolemantapauksesta viipymättä tieto muille osakkaille. Hoito- ja tiedonantovelvollisuus koskee eloonjäänyttä puolisoa, vaikka tämä ei olisikaan kuolinpesän osakas.
Kuolinpesän selvittämiseksi osakkaiden tulee yhdessä hallita kuolinpesän omaisuutta. Osakkaat päättävät kuolinpesän velkojen maksusta ja velkojen maksuun tarvittavan omaisuuden rahaksi muuttamisesta. Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen pesänselvityksestä, voi yksikin kuolinpesän osakas hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä. Kuolinpesän osakas voi hakea kuolinpesän omaisuuden luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon, vaikkei erimielisyyttä pesänselvityksestä osakkaiden kesken olisisikaan.
Myös testamentin toimeenpanija, erityisjälkisäädöksen saaja, pesäosuuden luovutuksen saaja, avustukseen tai työhyvitykseen oikeutettu, vainajan tai pesän velkoja, vainajan velan takaaja ja pesän osakkaan ulosmittausvelkoja voivat hakea pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään.
Pesänselvittäjän hallinnossa tapahtuvaa kuolinpesän selvitystä kutsutaan virallisselvitykseksi. Pesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintaan rajoittaa pesän osakkaiden velkavastuuta niin, että he vastaavat vainajan ja pesän veloista enintään pesän omaisuudella edellyttäen, että luovutus on tapahtunut lain edellyttämässä määräajassa.
Pesänselvittäjän hallinnossa pesänselvittäjä yksin edustaa kuolinpesää ulospäin. Pesänselvittäjän tehtävänä on selvittää vainajan ja pesän velat ja maksaa ne. Hän voi myös sopia velkojien kanssa maksusta ja mikäli pesän varat eivät kata velkoja hän voi realisoida pesän omaisuutta velkojen ja vastuiden hoitamiseksi.
Pesänselvittäjän määrää käräjäoikeus. Pesänselvittäjäksi määrätään henkilö, jolla on pesänselvitykseen tarvittava taito ja joka suostuu tehtävään. Yleensä tehtävään määrätään asianajajia.
Jos osakkaat ovat erimielisiä siitä, kuka pesänselvittäjäksi määrätään, suosii pesänselvittäjän määräävä käräjäoikeus yleensä puolueetonta asianajajaa. Sama henkilö voidaan määrätä kuolinpesään sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi ja usein hakemus tehdään käräjäoikeudelle yhdellä kertaa. Pesänselvittäjällä on tilitysvelvollisuus hallinnostaan ja omaisuuden hoidosta.
Kuolinpesä voi joutua konkurssiin osakkaan hakemuksesta ja mahdollisesti vainajan tai pesän velkojan hakemuksesta. Myös pesänselvittäjä voi hakea kuolinpesän konkurssiin, jos pesä on ylivelkainen eikä velkojien kanssa päästä sopimukseen.
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.