Riita-asioissa on kysymys yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi vahingonkorvauksesta, kaupan purusta tai sopimuksen pätevyydestä.

Haastehakemus

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen ja allekirjoitettu haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten (kantaja ja vastaaja), asiamiesten ja todistajien nimet, ammatit ja kotipaikat.

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon kantaja vetoaa. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvät todistajat. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia.

Riita-asian kantajalta ja hakemusasian hakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos asianosainen ei suoriudu oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista, voidaan nämä tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista (Oikeusapu).

Jos kysymyksessä on riidaton rahavelka tai esim. häätö, haastehakemuksen sisällön ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtainen perustelujen osalta.

Ne, jotka tekevät paljon haastehakemuksia, voivat lähettää hakemuksen myös sähköisesti. Sähköinen haastehakemus tulee kysymykseen yleensä yksinkertaisissa ja riidattomissa velkomusasioissa. Lisäohjeita saa tästä.

Riita-asian valmistelu

Asian valmistelussa käsittelijä tutkii haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvitystä.

Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen hän antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti. Haasteessa on vastaajalle ohjeet siitä, mitä kirjallisessa vastauksessa tulee mainita. Käräjäoikeus lähettää haasteen vastaajalle postitse tai sen tuo haastemies.

Jos vastaaja kiistää kanteen, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu suullisen valmistelun istunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Valmisteluistunnossa tuomari selvittää ne seikat, joista osapuolet ovat riidassa erimielisiä. Valmistelussa selvitetään myös mahdollisuudet asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Jos istunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, jolloin asia on lopullisesti ratkaistu. Mikäli sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn.

Jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon.

Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea ratkaisuun muutosta kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai ratkaisusta tiedon. Menettelyn nimi on takaisinsaanti. Tällöin asia menee istuntokäsittelyyn, jossa asia käsitellään perusteellisesti ja otetaan vastaan kaikki todistelu.

Riita-asian pääkäsittely

Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen, mutta monimutkaisissa asioissa pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Asian valmistelua johtanut tuomari on mukana pääkäsittelyssä.

Kantaja esittää ensin vaatimuksensa ja niiden perusteet. Sen jälkeen vastaaja myöntää tai kiistää vaatimukset. Asianosaiset voivat vuorollaan tarkemmin perustella kantaansa. Tämän jälkeen istunnossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Niin valmisteluistuntoon kuin pääkäsittelyynkin asianosaisten tulee valmistautua huolellisesti. On tärkeää, että kaikki asiassa oleelliset seikat on palautettu mieleen. Valmisteluistuntoon on hyvä ottaa mukaan ne asiakirjat, joita käytetään todisteina. Pääkäsittelyssä ei saa enää esittää sellaisia todisteita, joita ei valmistelussa ole ilmoitettu. Käräjäoikeuden istuntoon on tultava hyvissä ajoin.

Riita-asian ratkaisu

Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisun nimi on tuomio.

Tuomioon tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hovioikeuteen. Hovioikeuden ratkaisuun taas voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos korkein oikeus antaa valitusluvan.

Mikäli ratkaisuun ei haeta muutosta, se tulee lainvoimaiseksi. Tuomion täytäntöönpanossa voidaan tarvittaessa käyttää ulosottoa.

Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.

Lähde: Oikeuslaitoksen nettisivut.