Lähestymiskielto
Lähestymiskieltolain tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia ja antaa suojaa häirinnältä. Lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan taikka muun vakavan häirinnän torjumiseksi. Kiellolla voidaan suojata itsensä uhatuksi tuntevaa henkilöä paitsi fyysiseltä väkivallalta, myös henkiseltä väkivallalta kuten häirinnältä, kiusanteolta sekä uhkailuilta.
Lähestymiskieltoon määrääminen edellyttää, että suojaa tarvitseva henkilö tuntee henkeensä, terveyteensä, vapauteensa tai rauhaansa kohdistuvaa rikoksen uhkaa tai muun vakavan häirinnän uhkaa. Lisäksi edellytetään, että rikoksen tai vakavan häirinnän uhka on myös ulkopuolisen havaittavissa. Vaaditaan, että käsillä on perusteltu aihe olettaa, että uhatuksi tunteva on vaarassa joutua rikoksen uhriksi tai vakavasti häirityksi. Vaaran ei tarvitse olla fyysistä laatua, vaan myös esim. kotirauhaan kohdistuva häirintä tai psyykkinen kiusanteko kuten puhelinterrorismi herjaavat sähköposti- tai tekstiviestit taikka kiusantekomielessä tapahtuva seurailu voivat riittää lähestymiskiellon määräämiseen.
Vaaran arvioinnissa kiinnitetään huomiota asianosaisten olosuhteisiin, uhan tai häirinnän laatuun ja toistuvuuteen sekä todennäköisyyteen, että uhka taikka häirintä tulisi edelleen jatkumaan, ellei tilanteeseen puututa. Väkivallan uhka on yleensä todettavissa mm. uhkaajan aikaisemmasta väkivaltaisesta käyttäytymisestä uhattua kohtaan. Muuna selvityksenä rikoksen tai vakavan häirinnän uhasta tulevat yleensä kysymykseen mm. lääkärintodistukset, kirjalliset viestit, ääninauhoitteet sekä todistajien kertomukset.
Lähestymiskiellon määrää yleensä käräjäoikeus. Lähestymiskiellon määräämistä voivat hakea itsensä uhatuksi tunteva henkilö tai syyttäjä-, poliisi- taikka sosiaaliviranomainen. Kiireellisissä tapauksissa lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Tällaisen määräyksen voi antaa myös poliisi tai muu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Käytännössä poliisiviranomaiset ovat määränneet väliaikaisia lähestymiskieltoja vain harvoin.
Lähestymiskielto voidaan määrätä olemaan voimassa enintään vuoden kerrallaan. Kieltoa voidaan hakijan vaatimuksesta jatkaa enintään vuodeksi kerrallaan. Lähestymiskielto voidaan kiellolla suojatun tai lähestymiskieltoon määrätyn hakemuksesta kumota tai sen sisältöä voidaan muuttaa.
Lähestymiskielto voidaan määrätä joko perusmuotoisena tai laajennettuna. Perusmuotoinen lähestymiskielto käsittää kiellon tavata, lähestyä tai ottaa millään tavoin yhteyttä suojattuun henkilöön. Kiellettyjä ovat henkilökohtaiset tapaamiset ja lähestymiset sekä myös esim. puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tms. tavalla tapahtuvat yhteydenotot. Kielto pitää sisällään myös positiiviset yhteydenotot. Siten myös esimerkiksi kukkien tai lahjojen lähettäminen on kiellettyä. Myös suojatun henkilön seuraaminen (esim. perässä kulkeminen) sekä tarkkaileminen on kiellettyä.
Laajennettu lähestymiskielto voidaan määrätä mikäli perusmuotoista lähestymiskieltoa ei pidetä riittävänä suojakeinona. Laajennetulla lähestymiskiellolla voidaan kieltää henkilöä oleskelemasta tietyllä ennalta määritellyllä alueella taikka tietyssä paikassa. Tyypillisesti tällainen oleskelupaikka/ -alue on esimerkiksi suojatun henkilön kodin tai työpaikan ympäristö.
Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Sitä ei voida määrätä silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. erheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia.
Lähestymiskiellon rikkominen on kriminalisoitu. Tahallisesta lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskiellon rikkominen mahdollistaa myös poliisin kiinniotto- ja pidätysvaltuuksien käytön.
Lähestymiskieltoasioissa kieltoon määrättävä vastustaa lähestymiskiellon määräämistä lähes poikkeuksetta. Tämän vuoksi lähestymiskieltoasiassa täytyy esittää todistelua sen perustelemiseksi, miksi lähestymiskielto on tarpeen. Asianajaja-avun käyttö tyypillisessä lähestymiskieltoasiassa on suositeltavaa, jotta tarpeellinen näyttö lähestymiskiellon määräämiseksi tulee varmasti esitettyä riittävässä laajuudessa ja riittävän täsmällisesti. Lähestymiskieltoasiassa on mahdollista saada maksuton oikeudenkäynti. Myös kotivakuutuksen osana tavallisesti oleva oikeusturvavakuutus korvaa yleensä lähestymiskieltoasian käsittelystä syntyviä oikeudenkäyntikuluja.
Asianajotoimistomme on hoitanut lukuisia lähestymiskiellon määräämistä koskevia oikeudenkäyntejä. Käänny puoleemme, mikäli haluat varmistua oman lähestymiskieltoasiasi asianmukaisesta käsittelystä.