Lasten huoltajuus
Lapsen huolto tarkoittaa lapsen hoitoa, kasvatusta ja kaikkien hänen asioidensa hoitamista ja niistä päättämistä. Huoltajalla on myös yksinoikeus saada tietoja lapsesta eri viranomaisilta. Avioliiton aikana syntyneen lapsen huoltajia ovat hänen äitinsä ja äidin puoliso.
Avioeron jälkeen kysymys huollosta on yleensä ratkaistava uudelleen. Alaikäisen lapsen yhteishuolto on pääasiallinen ratkaisu avioerotilanteessa. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että vanhemmat yhdessä päättävät lasta koskevista tärkeistä asioista, esim. kasvatuksesta, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä matkustamisesta. Se, jonka luona lapsi asuu, päättää sen sijaan lapsen elämän päivittäisistä asioista. Lapsen yhteishuolto avioeron jälkeen edellyttää vanhempien kykyä keskustella ja myös tehdä lasta koskevia päätöksiä yhdessä.
Toimivassa yhteishuollossa vanhemmat keskustelevat, harkitsevat ja päättävät yhdessä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kumpikaan ei saa tehdä päätöksiä yksin, vaan esimerkiksi passinhakulomakkeeseen tarvitaan molempien allekirjoitus. Vanhempien ja lasten elämäntilanteet voivat kuitenkin muuttua siten, että yhteishuolto ei toimi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Jos lapsen asioista keskusteleminen ja päättäminen aiheuttaa jatkuvaa riitaa eikä yhteisymmärrykseen päästä, yhteishuollon muuttaminen vain toisen vanhemman yksinhuoltajuudeksi voi olla tarpeen. Sen täytyy olla kokonaisuudessaan lapsen edun mukainen ratkaisu.
Riitaiset huoltajuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa hakemusasioina.
Asianajaja selvittää huoltajuuden muuttamisen kannalta olennaiset oikeudelliset seikat. Tämä tapahtuu joko yhdessä molempien vanhempien kanssa tai jommankumman vanhemman kanssa.
Mikäli sopimukseen asiasta ei päästä, asianajaja tekee päämiehen puolesta hakemuksen käräjäoikeudelle sekä kokoaa siihen perustelut. Riitaisissa asioissa voi myös olla tarpeen hankkia todistajia tai muuta näyttöä.
Riitainen hakemusasia käsitellään oikeuden istunnossa. Siellä kuullaan todistajia ja esitetään näyttöä. Lasta kuullaan tuomioistuimessa henkilökohtaisesti vain erityistapauksissa. Lapsen kanta asiaan hankitaan yleensä muun selvityksen avulla, esimerkiksi sosiaaliviranomaisten avustuksella.
Asianajaja selvittää päämiehen kannalta olennaiset oikeudelliset asiat tuomioistuimelle sekä pyrkii yhdessä tuomioistuimen kanssa lapsen edun mukaiseen ratkaisuun. Mikäli sopimukseen huoltajuuden muuttamisesta ei olla päästy, nopea ja perusteellinen tuomioistuinkäsittely on tarpeellinen lapsen asioiden järjestämiseksi uusia olosuhteita vastaavaksi
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.